sunnuntai 17. tammikuuta 2016


Le Roux – So Fired Up (1983)

Louisianan Baton Rougen alueen suomursubändi Le Roux edustaa eteläisen americanan pitkää linjaa. Monia tyylejä, kantrista jatsiin, taitanut yhtye on ollut toiminnassa vuodesta 1975 lähtien ja esiintyy edelleen yleisölle, tosin nykyään lähinnä kotialueensa rämeihmisten festareilla ja muissa riehoissa. Yhtye nautti suurinta suosiotaan vuosina 1978–1984 kokeillessaan onnistuneesti kaupallista rock-soundia. Minun ilokseni Le Roux loihti huippuvuosinaan erittäin kiinnostavan puppelirocklevyn, So Fired Upin. Albumi äänitettiin kotoisasti kitaristin vanhempien omistamassa navetassa. Lopputulos oli helmi alallaan ja oikeuttaa Le Rouxin vahvan aseman sankassa ”Where Are They Now?” -kaartissa.

Mitään ennenkuulumatonta ei kasarifani albumilta löydä, mutta palaset ovat kohdallaan ja eväät täyttäviä: makoisia melodioita ja harmonioita, tunteita ja voimaa sekä pop-koukkuja. Sävellykset eivät todellakaan kuulosta tallissa nauhoitetuilta, vaikka sitä ovatkin. Lifelinen ja Carrie’s Gonen kaltaiset kipaleet aiheuttavat välittömän halun ajaa avoautolla lämpimässä yössä, kihara tukka hulmuten. Kappaleet ovat silti peruskamaa – So Fired Up jää erityisesti mieleen vokalistinsa ansiosta. Dennis ”Fergie” Frederiksen oli sukupolvensa lupaavimpia yksilöitä, joka etsi bändiä, jonka kanssa ampaisisi tähteyteen. Fergie oli kovaa ja korkealta vetävä hevityyppinen laulaja, jonka kiekuna meinaa ensi kuulemalta seisauttaa veret, mutta alkujärkytyksen jälkeen paljastaa lämpimän ystävällisen pohjakerroksensa, joka onkin varsin pop. Vuonna 2014 syöpään menehtynyt Fergie oli aina sympaattinen tapaus.

Fergien voimakas laulu on So Fired Upin sisällön terävä kärki, joka porautuu kuulijansa kalloon. Valitettavasti bändin lupaavat visiot haalistuivat albumin julkaisun jälkeen nopeasti ja Le Roux sai kenkää levy-yhtiöltään, kultakurkun päätyessä silmäilemään uutta työpaikkaa. Ja katso! – megasukseensa kautta viettänyt Toto oli juuri heivannut pihalle päihdeongelmaisen laulaja Bobby Kimballin ja etsi paikkaajaa vaativaan pestiin, joka päätyikin varmasti ekstaattiselle Fergielle. Valitettavasti Fergie ei koskaan tuntenut itseään tervetulleeksi tai riittäväksi Totolle, jossa veikkaisin esiintyneen ylenpalttista perfektionismia ja kenties puhdasta mulkkuuttakin. Tarkkoja syitä emme tunne. Fergie teki bändin kanssa vain yhden levyn, Isolationin, joka on kuitenkin monen vannoutuneen Toto-fanin (ja minun) erityisessä arvostuksessa.

So Fired up on tanakkaa tavaraa ja varmasti parhaimmistoa Louisianasta luoksemme ryömineestä kasarirokista. Se saa arvosanaksi neljä daamia palotikkaissa. (4/5)
Fergie (kolmas oikealta) suomursujen kanssa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti