Pat Benatar – In The Heat Of The Night (1979)

Kuluvan kesän kynnyksellä sain silmääni melkoisen sähikäisen, joka osoittautui miellyttäväksi tuttavuudeksi. Kyseessä oli tietenkin amerikkalaisen Pat Benatarin esikoislevy In The Heat Of The Night, joka toimi nuoren rock-laulajattaren läpimurtona jenkkilässä. Levyn ilmeinen hitti oli tanakasti rullaava iskusävelmä Heartbreaker, mutta levy on myös mainio kokonaisuus ja varsin antoisa kuunneltava alusta loppuun asti. Albumi nojaa vahvasti coverbiiseihin, joita on lainattu muunmuuassa Smokielta (If You Think You Know How To Love Me) ja John Mellencampilta (I Need A Lover).

Teknisesti erittäin taitava mezzosopraano Benatar vaihtoi rokimpaan ja vapaampaan ilmaisutyyliin ennen levytystensä alkamista. Sanoisin, että valinta oli erittäin kannattava neidon uran kannalta. Benatarin repertuaari ulottuu laululinnun liverryksestä aggressiivisempaan tulkintaan rokkaavimmissa raidoissa. Ilahduttavan itsevarman solistin äänessä on aitoa tahtoa antaa kaikkensa ja tulla kuulluksi. Yritys oli erittäin onnistunut, sillä Benatarista tuli varhaisen Music Televisionin kestosoittoartisteja.

Omia albumin suosikkihetkiäni ovat hilpeä ”I Need A Lover” ja herkkä ja yllättävän scifistinen ”My Clone Sleeps Alone”, jonka kirjoittamiseen Benatar myös osallistui. Albumin kohokohta itselleni on kuitenkin ihastuttavan lennokas ”We Live For Love” . Coverpainotteisuudesta on kuitenkin naputettava: vaikka kappaleet on valittu hyvin ja ne sopivat levylle erinomaisesti, eivät uudet tulkinnat mielestäni paljoakaan paranna tai olennaisesti uudista niitä. Benatar oli saava tulevilla levyillään kimpun omia ikonisia biisejään, mutta mielestäni In The Heat Of The Night jää sinänsä tärkeäksi showcase-albumiksi. Tämä ei tietenkään heikennä levyä ja sen musiikkia millään tavalla, mutta jonkinlainen sisäinen puritaanini pakotti valittamaan asiasta.

In The Heat Of The Night saa arvosanaksi neljä Kissanainen-halloweenpukua. (4/5)