torstai 14. marraskuuta 2013




Cher – Heart Of Stone (1989)

“Don’t you sometimes wish your heart was made of stone?”, kysyy Cherilyn Sarkisian, Popin Kuningatar, levynsä nimikkokappaleella. Varmasti varsin usea on joutunut kyseistä ajatusta käsittelemään, mutta harva niin kipeästi kuin itse Cher. Näissä tunnelmissa rokkaa Cherin 80-luvun lopun hittilevy Heart Of Stone, joka merkitsi laulajattaren paluuta kevyen musiikin parrasvaloihin. Cher panosti 80-luvulla musiikkia enemmän elokuviin ja saikin menestystä myös näyttelijänurallaan. Veri veti kuitenkin studioon, johon oli Heart Of Stonea varten kokoontunut nimekäs apurijoukko hittinikkareita, merkittävimpinä Desmond Child (I Was Made For Loving You) ja Diane Warren (Un-Break My Heart).


Albumi on Cherille hyvin räätälöityä pehmo- ja aikuisrokkia. Homman konsepti on toimivan simppeli ja maittavia koukkuja löytyy tarpeeksi. Tuotantoarvot ja estetiikka ovat kohdallaan: levyn hitikkään ykkösraidan If I Could Turn Back Timen videolla Cher kekkaloi paljastavassa asussa USA:n taistelulaiva USS Missourin kannella ja ratsastaa sen isoimmalla tykillä aitojen merisotilaiden hurratessa. Vain Cher pystyy moiseen! Just Like Jesse James on artistin oma Knocking On Heaven’s Door, nimikkoraita pysäyttää pohtimaan ja levyn keskivaiheen Love On A Rooftop välittää hykerryttävää kasariromantiikkaa.

Heart Of Stone on kuitenkin kokonaisuudessaan pettymys. Taso ei pysy alun perässä ja kuuluisien biisinkirjoittajien parhaista yrityksistä huolimatta mitäänsanomatonta rivimateriaalia on liikaa. Monissa biiseissä on liikaa taustakuoroja, pillejä ja kelloja kun pelkkä Cher rautaisella karismallaan olisi hyvin riittänyt. Valitettavasti ”mitäänsanomaton” on juurikin se luonnehdinta, joka tulee tässä mieleen liian usein. Mikä helvetin Eros Ramazzotti siellä viimeisellä biisillä vonkuu? Haluan Meat Loafin.

Sanon, että Cherin olisi pitänyt heivata kaikki mukana hääränneet bon jovit ja michael boltonit hiuksista ulos ja kutsua sen sijaan paikalle Wilsonin siskokset plokistani tutusta Heart-yhtyeestä. Nancy ja Ann olisivat varmasti potkineet uutta henkeä albumiin, jonka monet kappaleet he olisivat osanneet kirjoittaa vaikka aamupalallaan. Miksi, oi miksi en voi palata ajassa taaksepäin lyömään nyrkkiä pöytään Geffenin toimistolla? Heart Of Stone on hyvä levy ja ehdottomasti suositeltava kaikille Cheristä tykkääville, mutta siitä tulee välillä pahalle tuulelle. Muutama nappiraita kuitenkin pelastaa albumin keskinkertaisuudelta ja se saa lopulta siunaukseni.

Heart Of Stone saa arvosanaksi kolme taistelulaivaa. (3/5)



Täältä pesee
On se kyllä nätti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti