maanantai 24. kesäkuuta 2013




Heart – Bad Animals (1987)

Jo 60-luvulla perustettu, alkujaan folkkia soittanut Heart oli muuttunut oleellisesti 80-luvun kiemuroiden kautta. Unohduksesta uuteen suosioon nousseen yhtyeen tyyli oli muuttunut sähäkäksi ja tunteikkaaksi hard-rockiksi, jonka ytimessä operoivat lahjakkaat Wilsonin siskokset, Ann ja Nancy. Tyttöjen sävelkynä oli partaveitsen terävä, ja Heart edusti vuosikymmenen parasta antia radioystävällisen rokin maailmassa. Bad Animalsilla, yhtyeen yhdeksännellä studioalbumilla, mukaan astui ulkopuolisia biisinkirjoittajia, joiden panos toimi kuitenkin erinomaisesti yhtyeen ydinkaksikon kanssa. Bändihän vääntää kuin riivattu.


Levyn avaava Who Will You Run To on vastustamattomasti rokkaava pophelminkäinen, joka samalla paljastaa pelin hengen: Bad Animals on laulaja Ann Wilsonin suvereenia sooloa. Ann on erittäin kyrväkäs ja vakuuttava rock-syöjätär, jonka tulkinta menee hienosti nappiin kappaleiden tyylin ja eetoksen kanssa. Kitaristi Nancy ehkä vähän ujostelee, ja muutama lisäsoolo ei olisi ollut pahitteeksi.

Kokonaisuutena Bad Animals on yllättävän raskas ja pateettinen; alkuraidan jälkeen tempoa lasketaan merkittävästi ja kuulemme useita voimaballadeja. Kappaleiden taso säilyy yhtä korkeana, mutta itse olisin todennäköisesti pitänyt kepeämmästä tyylistä enemmän, sen verran vakuuttava eka raita oli. Levyllä on 80-luvulle tyypillinen pieni ongelma: räiskyviä tunteita ja sydämen suruja tarjotaan lapiokaupalla ilman kummempia välikevennyksiä. Levyn dynamiikkaa olisi voinut siis hieman kehittää. Bad Animalsin vahvat puolet jättävät kuitenkin selkeästi heikkoudet varjoonsa, ja se saakin varauksettoman suositteluni laadukkaan melodisen hard rockin ystäville.

Bad Animals saa arvosanaksi neljä pahaa poikaa ja vaarallista tyttöä. (4/5)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti